vastaanotto ei puhunut yhtään englantia, eikä hotelliiin meinannut päästä ees sisälle, jos tuli myöhässä ilmoittamastaan ajasta (lento oli myöhässä). piti painaa summeria, jonka toisella puolella oleva papparainen ei puhunut englantia emmekä ymmärtäneet häntä. näin ollen sisäänpääsy vaati monta yritystä.
sisällä taas sama henkilö tutki passiani hirveen kauan, koska ei ymmärtänyt että muuaalla maailmassa ihmisillä on vain yksi sukunimi ja useimpia etunimiä... no kuitenkin loppureissu sujui hyvin.
huone oli ok, mutta karu, sillä ei käytännössä sisältänyt ikkunaa. onneksi huoneessa oli lämmin varapeitto, sillä öinä oli kylmä. Monena iltana, yönä, ja aamuna jostain kuului milloinkin satunnaista kolinaa, vasarointia, tai käytävältä ihmisten ohikulkua. Vasarointi oli sinänsä outia, sillä ei kuulostanut edes remontilta, jonka oisi voinut ymmärtää. se saattoi kestää vain kymmenen minuuttia, tai lyöntejä oli vain muutama minuuttien tauoilla...